Merkityselämyksiä: Taistelu läskejä vastaan

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Mun pienin BMI on ollut 25. Nyt se on yli 40

prologi

En tiedä mikä on psykoosi tai skitsofrenia, joten en nytkähdä hermostuneesti aina kun niitä mainitaan. Minusta kaikkien pitäisi pystyä lukemaan mitä vain, ja olen aina halunnut luottaa omaan aivotoimintaani. Käyttäisin mielellään moisia sanoja, miten ne edes eroaa pedofiilistä tai muista poeettista muistia kutkuttavista sanoista. Isoäidilläni on skitsofrenia, se on ensimmäisiä asioita, joita muistan sanoneeni kun jouduin lääkärin kuulusteluun Pitkässäniemessä. Olin 20-vuotias. Eihän koneen ruudun ääressä pysty saamaan psykoosia, eikä tuo puhkea kuin yleisimmin 21-vuotiaille. Toki olin kaksi yötä nukkumatta, koska halusin rääkätä psyykeani kuten amerikkalaiset sotilaat kiduttavat vankejaan. Toki keräilin päärynänsiemeniä, että saisin syanidimyrkytyksen kun niitä olisi kasassa kilo. Eivät nämä asiat silti minusta itsestään kummunneet. Tieteen kuvalehdessä oli artikkeli kidutuksesta. Eräs nuori mies Amerikasta jonka tapasin online – pelissä, jutusteli minulle chatissa masennuksestaan, ja löysinkin ilmoituksen netissä että ostetaan kilo siemeniä jopa vähäisellä googletuksella. Eipä tuo minun ajatukseni ollut, pelkkä harrastus. Ja miksei - olivathan päärynät halpoja. Korjauslakalla itsensä tappaminen viimeksi kun olimme muuttamassa, oli vain noloa. Minulla oli pari tonnia tilillä palkkaa kesätöistä sahalaitoksen hissillä, ja minulle sanottiin että kannattaisi hankkia työ, jossa olen kameroiden edessä. Luonnollisesti ymmärsin, että jopa kesätyö kesken koulutuksen haittaisi opiskeluja, mutta silti oli kaameaa, etten päässyt äidinkieltä läpi lukiossa. Autokoulu samaten jäi menemättä kirjallisiin, en uskonut pääseväni läpi. Olihan minulla lakko silmälasien käytöstä, en ollut sen jälkeen mukauttanut silmiäni niihin, kun luin dianetiikan kirjasta, että huono näkökyky on sairaus ja sen pystyy parantamaan.

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Taistelu läskejä vastaan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti